B-I-N-G-O eiku...
B-E-N-J-I!
Sellasen kävin hyppäämässä kun taannoin eli muutama viikko sitten olin Ruisrockissa. Ja oli ihan mahtavaa! Olen aina halunnut hypätä benjin mutta en ollut kuitenkaan suunnitellut tuotakaan hyppyä vaan se oli oikeastaan hyvin pikainen päähänpisto. Mutta mennäänpä heti kuviin :)
Fiilikset olivat innostuneet ja positiiviset alusta asti. Jännitystä ei tässä vaiheessa ollut melkein ollenkaan. Olen aina ollut tällaisissa asioissa pienoinen hurjapää! Joissakin asioissa, joista voi esimerkiksi seurata jotain ikävyyksiä, olen taas maailman suurin nössö :D
Valjaat kunnolla kiinni. Äiti ei järin tykännyt tästä tempauksesta ja käskikin vielä kysyä, että onhan tuo varmasti turvallista. Voi äitiä <3 Hengissä ollaan edelleen!
Tämä on mielestäni paras kuva koko hypystä. Tuota vaihetta edelsi siis korin nostaminen korkeuksiin, jossa ehdin pienen hetken jutustella työntekijän kanssa ja kysäistä miten homma menee. Mitään kummoisia viime hetken vinkkejä tyypillä ei ollut, vaan tärkeintä oli kuulema vain kaatua suorana alas. Hän laski kolmesta alaspäin ja ykkösellä se oli sitten menoa! Tuo oli ainoa vaihe, jossa pieni pelko ja jännitys kurkisteli takaraivossa ja hetken mietin, että mitä ihmettä olin tekemässä :D
Niin siistiä! Benjin korkeus oli 60 metriä, mikä oli varmasti oikein passeli ensimmäisen hypyn mitaksi.
Ja telemark-alastulo tottakai! Hypyn jälkeen koko kroppa tärisi hiukan ja olo oli epätodellinen. Takana oli myös muutama päivä juhlimista mutta luulen tärinän silti johtuneen puhtaasti adrenaliinista ;) Hyppy ei sattunut tippaakaan, enkä saanut myöskään minkäänlaisia mustelmia.
Ja tässä ihanat ystäväni, jotka ostivat hypyn minulle osittain syntymäpäivälahjaksi. Kiitos tyttäret, koska ilman teitä minulla ei olisi ollut tarpeeksi rahaa tehdä tuota temppua! Mahtava viikonloppu kokonaisuudessa mutta päällimmäisenä mieleen on kieltämättä jäänyt tuo benji<3 Onko siellä monia jotka ovat kyseisen hypyn tehneet vai jätättekö mieluummin tuollaiset hurjastelut muille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti