Tättärää. Se ois blogin toinen osapuoli linjoilla taas pitkän tauon jälkeen. Mihin tää aika oikeesti katoaa ja miten on niin vaikea ehtiä tekemään kaikkea mitä haluaisi. Yksi syy on varmaan siinä, että on paljon sellaisia asioita, joita "TÄYTYY" tehdä ja aikaa on valitettavasti rajallisesti. Tässä sitä kuitenkin nyt taas ollaan :>
Yksi hyvä esimerkki ajan rajallisuudesta on se, että kävin kotona Kuopiossa ensimmäistä kertaa joulun jälkeen kaksi viikkoa sitten. Noin pitkää väliä ei ole ollut varmaan koskaan... Ihana oli nähdä perhettä ja nyt sain siihen taas mahdollisuuden hieman negatiivisen asian tiimoilta. Pamahdin kuumeeseen perjantaina ja olen saikulla viikonlopun yli. Eka kerta kipeenä yli vuoteen ja varmaan juuri viikko sitten taisin kehuskella terveydelläni. Koputin kyllä puuta, ei ilmeisesti auttanut. Nyt on kuume sentään laskenut mutta niiskutus ja kurkun käheys jatkuu. Olenkin sitten vain maannut sohvalla ja toivonut pikaista paranemista.
Syksy ja varsinkin joulun jälkeinen aika ovat taatusti olleet elämäni kiireisintä aikaa tähän mennessä. Opintojen suorittaminen nopeassa aikataulussa, työt, harrastukset ja sosiaalinen elämä ovat helposti täyttäneet kalenterin. Tilanne on kyllä täysin oma päätökseni juuri esim sen päätöksen vuoksi, että teen kaikki maisterivaiheen opintoni yhden vuoden aikana, gradu jää vielä ensi vuodelle kylläkin. Mutta itse olen siis päättänyt elää elämääni nyt tällä tavalla.
Syykin tähän "suorittamiseen" on syksyllä mieleen juurtunut ajatus siitä, että ensi kesästä eteenpäin haluan asustella Helsingissä. Ja sinnehän minä olen nyt toukokuussa muuttamassa! Olen asiasta ihan mielettömän innoissani. Wupiii! Eilen irtisanoin kämppäni ja pakko myöntää, että asioiden näin tullessa todemmaksi, hiipii mieleen myös pienoinen haikeus. Onhan Jyväskylä ollut kotini jo neljän vuoden ajan ja paljon olen saanut kokea tuona aikana. Ja muuttua sekä kehittyä ihmisenä. Haikeus ei tunnu kuitenkaan pahalta ja innostuneisuuteni esimerkiksi tulevaa kesää kohtaan on niin huipussaan että sanat ei riitä!!
Nyt tämä kipeysnaama kuitenkin toivottaa kaikille hyvät yöt ja painuu itsekin unille. Se on moro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti