Niagara, Cleveland & Cedar Point

Sain tänään sähköpostia vanhalta ystävältä, jonka tapasin vaihtarivuoden aikana. Ei olla oltu yhteyksissä melkein kahteen vuoteen ja tuntui inhottavalta miten en ollut itse ajatellut ottaa yhteyttä. 08 lokakuussa olin vaihtarireissulla jonka aikana käytiin Niagaran putouksilla, Cleveland:issa Rock and Roll Hall of Fame:ss ja Cedar Point-huvipuistossa Ohiossa ja siellä tapasin kasan aivan huipputyyppejä! Puhuttiin aikoja sitten että joskus lähdetään joko reissuun yhdessä tai sitten mennään jonkun luokse kaikki yhtä aikaa. Nyt pojat ovat suunnittelemassa reissua Brasiliaan yhden meistä luokse kesäksi 2013 ja mullekkin tuli kutsua. Ihanahan se olisi mennä mutta mun opiskelijabudjetilla aika haahuilua. Tosin vain lennot pitäisi maksaa, sillä majoitus ja ruokailut olisivat ilmaiset. Katsellaan jos vaikka voittaisin lotossa... Mutta sähköpostin lukemisen jälkeen kaivoin ulkoisenkovalevyni esille ja rupesin katselemaan vaihtarireissukuvia, joita en ole tainnut katsella kolmeen vuoteen. Siitä sainkin ajatuksen, että voisin tänne pikku hiljaa ruveta purkamaan koko vaihtarivuotta. Joten aloitetaanpas tuosta kyseisestä reissusta!

 

Koko matka oli eri osavaltioiden aluevalvojien järkkäämä, joten matka oli erittäin edullinen verrattuna järjestöjen reissuihin. Taisin maksaa 3päivän matkasta 150$ ruokineen, matkoineen, lippuineen ja majoituksineen. Olin ensin vähän vastahakoinen reissun suhteen sillä en tiennyt ketään mukaan lähtevistä vaihtareista, mutta lopulta päätin lähteä. Mukana oli vaihtareita Michiganista, Illinoissista ja Indianasta. Mun silloinen host-äiti kuskasi mut mun aluevalvojan luokse, josta aluevalvoja vei minut + 3 muuta vaihtaria indianaan jossa tavattiin loppu porukka. Ystävystyin heti alkumatkalla saksalaisen tytön kanssa ja heti tuli turvallisempi olo. Indianassa meitä odotti aikamoinen läjä vaihtareita ja matkaan lähdettiin minibusseilla. Ajettiin Cedar Point huvipuistoon Ohioon ja meidät päästettiin vapaaksi. En muista miten mutta jotenkin päädyin juttelemaan saksalaisen pojan kanssa ja lyöttäydyttiinkin sitten sen porukkaan. Muutaman minuutin jälkeen tuntui jo oikein hyvältä, ihan kuin kaikki oltaisiin oltu kavereita jo vaikka kuinka pitkään. Siinä on jotain taikaa kun isketään kasa vaihtareita yhteen. Oltiin kaikki samassa veneessä ja puheenaiheita riitti vaikka kuinka paljon. 

Siinä koko poppoo kun saavuttiin Cedar Pointtiin. Löydättekö minut?

Tästä tuli meidän pieni porukka reissun ajaksi. 3 saksalaista, 1 ranskailainen, 1 hollantilainen, 3 brasilialaista ja minä suomalaisena vahvistuksena.

Cedar Point on aivan mahtava paikka. Siellä on 17 upeaa vuoristorataa, joka on mun tietääkseni maailman ennätys määrältään. Tein myös äsken pientä tutkiskelua ja puisto on näköjään voittanut viimeiset 14 vuotta peräkkäin "Maailman paras huvipuisto"-tittelin, ei siis huonompi paikka ollenkaan! Vaihtarivuoden aikana käytiin tuolla myös kavereiden kanssa mun viimeiseinä kokonaisena päivä.

Pitkän huvittelupäivän jälkeen suunnattiin pizza hutin kautta hotellille unille. Seuraavana aamuna lähdettiinkin ajamaan Pennsylvanian läpi Niagaran putouksille New Yorkiin.

 Mulle noiden putousten näkeminen oli aivan huippu juttu. Ne lukeutuu mun pitkään pitkään listaa asioista mitä haluan nähdä ja tehdä elämäni aikana. En pettynyt yhtään, ja vielä tähän päivään asti se on ollut upein näkemäni paikka. Käytiin myös Kanadan puolelta ja päästiinkin vertailemaan kumpi puoli on parempi.

 Tosiaan meinaan aina unohtaa että onhan sitä Kanadassakin tullu käytyä. Tosi 3h vierailua siellä ei ehkä voi laskea varsinaiseksi vierailuksi, tai no miksi ei?

 Näitä kuvia katsellessa tulee hyvin mieleen miten vaikeeksi koin joskus kuvissa hymyilemisen. Taisi ruveta ne jenkki-irvistelyt onnistumaan vasta vaihtarivuoden loppupuolella.

 Näiden veikkojen kanssa ei voinut olla huonolla tuulella. Pojat olivat onnellisesti kaikki samassa koulussa vaihtarivuotensa aikana ja asuivat jota yhteen aikaan kaikki samassa osoitteessa. Tavallaan ihana tilanne, mutta itse en olisi halunnut. Yritin itse kovasti olla tukeutumatta vuoteni aikana muihin vaihtareihin liikaa, koska se saattaa johtaa eristäytymiseen. Samalla periaatteella olen ollut täällä Englannissakin ja muiden ulkomaalaisten kanssa on tullut vietettyä aika vähän aikaa. En ymmärrä ideaa lähteä ulkomaille opiskelemaan jos haluaa vain puhua omaa kieltään ja eristäytyä paikallisista.

 Kanada taustalla. Putoukset olivat upeat pimeälläkin, sillä alueella oli aivan mahtavat valaistukset.

Viimeisenä päivänä suunnattiin jo takaisin päin ja pysähdyttiin Clevelandissa, Ohiossa.

 Nämä olivat ensimmäiset koskaan näkemäni pilvenpiirtäjät. Tuntui jotenkin sillon aika hurjalta.

 Clevelandissa shoppailtiin ja käytiin tutustumassa Rock and Roll Hall of Fame:en, joka ei minulle ollut sen suurempi nähtävyys. Ihan näkemisen arvoinen kuitenkin!

 Ja viimeinen ryhmäpotretti ennen kotimatkalle lähtöä! 

Reissun jälkeen nähtiin porukalla kahteen otteeseen synttäreiden merkeissä, ja pojat kävivät yhdessä vaihtarireissulla Havaijilla. Vaihtarivuoden jälkeen sähköpostiteltiin pitkään, mutta pikku hiljaa se väheni. Ehkäpä sitten Brasiliaan, katsellaan?

On niin jännä ajatella että kesällä tulee 4vuotta täyteen siitä kun lähdin elämäni seikkailuun rapakon toiselle puolelle, ja vielä jännempi on ajatella sitä miten monesti siellä on tullut käytyä sen jäljeen ja miten monesti vielä palaan takaisin. Tasan viikon päästä ollaankin jo Jirkan kanssa matkalla lentokentälle ja USA:an.

Mutta voi vitsi miten hyvälle tuulelle tulin tätä kirjoitellessa. Pitääpäs ruveta kaivelemaan kansioita lisää ja kirjoittelemaan muistakin vaihtaseikkailuista!